{"id":163,"date":"2019-08-26T21:41:05","date_gmt":"2019-08-26T18:41:05","guid":{"rendered":"http:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/?page_id=163"},"modified":"2024-03-19T11:57:47","modified_gmt":"2024-03-19T09:57:47","slug":"vakaviin-traumoihin-ja-dissosiaatiohairioon-liittyva-psykoterapia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/?page_id=163","title":{"rendered":"Vakaviin traumoihin ja dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 psykoterapia"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>VAKAVA TRAUMATISOITUMINEN<\/strong><\/p>\n<p><strong>Vakava traumatisoituminen<\/strong>\u00a0voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaikuttaa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin tavoin:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Traumatisoituminen<\/strong>voi johtua yksitt\u00e4isest\u00e4 voimakkaasta tapahtumasta, joka on niin ylivoimainen, ett\u00e4 sen k\u00e4sitt\u00e4minen ja k\u00e4sittely k\u00e4y ihmiselle vaikeaksi. T\u00e4llaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi onnettomuudet, v\u00e4kivallan uhriksi joutuminen tai hengenvaarallisen onnettomuuden todistaminen. Traumatisoituminen voi my\u00f6s synty\u00e4 pitk\u00e4n ajan kuluessa olosuhteissa, joissa lapsen tarpeet huolenpidolle ja ihmisyyden kunnioittamiselle j\u00e4\u00e4v\u00e4t sivuun. T\u00e4llaisia olosuhteita ovat esimerkiksi vanhemman oman traumatisoitumisen aiheuttama kyvytt\u00f6myys vastata lapsen tarpeisiin rakastavasti ja johdonmukaisesti.<\/li>\n<li><strong>Traumatisoitumisen oireita\u00a0<\/strong>voivat olla uupumus, masentuneisuus, ahdistus, muistamisen ongelmat, voimakkaat tunnereaktiot, pakkoajatukset ja -toiminnot sek\u00e4 jumiin j\u00e4\u00e4minen. Traumatisoituminen vaikuttaa my\u00f6s sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen, tunnes\u00e4\u00e4telyyn, kehollisuuteen ja ajattelutapoihin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vakava traumatisoituminen ja dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 ovat monimutkaisia <span style=\"font-family: 'Arial',sans-serif;\">\u200b\u200b<\/span>tiloja, joiden hoito voi olla haastavaa mutta hoidettavissa. N\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t voivat johtua erilaisista traumaattisista kokemuksista ja niill\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus yksil\u00f6n mielenterveyteen ja kykyyn toimia arjessa sek\u00e4 ihmissuhteissaan. Vakava trauma ja dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 ovat tiloja, jotka johtuvat altistumisesta traumaattisille tapahtumille, joita voivat olla mm.\u00a0 fyysinen, henkinen tai seksuaalinen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6, lapsen laiminly\u00f6nti tai altistuminen v\u00e4kivallalle joko n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 tai kokemalla. Vaikea trauma ja dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 voivat kehitty\u00e4 selviytymismekanismiksi vastauksena n\u00e4ihin siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin lapsuuden tai nuoruuden kokemuksiin.<\/p>\n<p><strong>DISSOSIAATIO JA DISSOSIAATIOH\u00c4IRI\u00d6<\/strong><\/p>\n<p>Dissosiaatio\u00a0on psyykkinen puolustuskeino tai sopeutumisreaktio, jonka avulla ihminen erottaa esimerkiksi tietyn psyykkisen toiminnon erilleen muista. Kun henkil\u00f6 joutuu hyvin stressaavaan tai aiemmasta traumasta muistuttavaan tilanteeseen, saattaa h\u00e4n kyet\u00e4 kytkem\u00e4\u00e4n tunteitaan tai vaikkapa kivun kokonaan irti tunteita tai kipua aistivista aivoalueista.<\/p>\n<p>Liev\u00e4t dissosiatiiviset oireet ovat hyvin tavallisia ja voivat esiinty\u00e4 esimerkiksi silloin, kun ihminen ajaa autoa pitk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n voi suoriutua liikenteess\u00e4 moitteettomasti ja samalla ajatella aivan muita asioita. T\u00e4ll\u00f6in toiminta ja havainnointi (auton ohjaaminen) lohkoutuvat toisistaan erilleen. My\u00f6s p\u00e4iv\u00e4unelmiin vaipuminen, taide-el\u00e4mykseen uppoutuminen tai voimakkaan emotionaalisen kokemuksen yhteydess\u00e4 kehon kokeminen konemaisena ovat tavallisia harmittomia dissosiatiivisia tilanteita. Vakavimmillaan dissosiaatio eli yhteyden puute oman kokemuksen eri puoliin voi kehitty\u00e4 suojaksi varhaisia, kiintymyssuhteisiin sijoittuvia ylivoimaisina koettuja sis\u00e4isi\u00e4 ja vuorovaikutuksellisia kokemuksia vastaan.<\/p>\n<p>Dissosiaatio voi ilmet\u00e4 eri tavoin, ja siihen liittyy useita erilaisia oireita ja h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. N\u00e4ihin kuuluvat:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Dissosiatiivinen muistinmenetys<\/strong>: T\u00e4m\u00e4 tila ilmenee, kun henkil\u00f6 menett\u00e4\u00e4 osan tai kaiken muististaan tietylt\u00e4 ajanjaksolta tai tapahtumasta. Muistinmenetys voi olla tilap\u00e4ist\u00e4 tai pitk\u00e4aikaista.<\/li>\n<li><strong>Dissosiatiivinen identiteettih\u00e4iri\u00f6<\/strong>: T\u00e4ss\u00e4 tilassa ihmisell\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin kaksi erillist\u00e4 persoonallisuuden aluetta tai tilaa, jotka vaihtelevat yleens\u00e4 \u00e4killisesti. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 voi aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ahdistusta ja toimintakyvyn heikkenemist\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Depersonalisaatioh\u00e4iri\u00f6<\/strong>: Depersonalisaatiossa ihminen kokee itsens\u00e4 jatkuvasti ep\u00e4todelliseksi. H\u00e4n voi tuntea olevansa ulkopuolinen omassa kehossaan tai ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6<\/strong>\u00a0voi vaikuttaa henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin tavoin. T\u00e4ss\u00e4 on joitakin tapoja, joilla se voi ilmet\u00e4:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Muistiongelmat<\/strong>: Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 voi aiheuttaa muistiongelmia, kuten\u00a0<strong>muistinmenetyksi\u00e4<\/strong>tai\u00a0<strong>muistojen katkeamista<\/strong>. Henkil\u00f6 saattaa unohtaa tiettyj\u00e4 tapahtumia tai kokemuksia.<\/li>\n<li><strong>Identiteetin hajaantuminen<\/strong>: Dissosiatiivisessa identiteettih\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla useita erillisi\u00e4 persoonallisuuden osia, jotka vaihtelevat toisistaan. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa p\u00e4ivitt\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ihmissuhteisiin.<\/li>\n<li><strong>Depersonalisaatio<\/strong>: Henkil\u00f6 voi kokea itsens\u00e4 ep\u00e4todelliseksi tai irrotetuksi omasta kehostaan. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa ahdistusta ja vaikeuttaa normaalia toimintaa.<\/li>\n<li><strong>Tunteiden s\u00e4\u00e4telyn vaikeudet<\/strong>: Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 voi vaikuttaa tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn. Henkil\u00f6 saattaa kokea voimakkaita tunteita, kuten pelkoa tai ahdistusta, ilman selke\u00e4\u00e4 syyt\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Arjen toimintakyvyn haasteet<\/strong>: Dissosiaatio-oireet voivat vaikeuttaa p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 toimintoja, kuten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4, opiskelua tai sosiaalisia suhteita.<\/li>\n<li><strong>Stigma ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/strong>: Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6 on edelleen monille tuntematon ja siihen liittyy usein stigmaa. Henkil\u00f6 saattaa kohdata vaikeuksia saada ymm\u00e4rryst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<\/ol>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4\u00a0oikean hoidon avulla\u00a0moni voi oppia hallitsemaan oireitaan ja parantamaan el\u00e4m\u00e4nlaatuaan.\u00a0Psykoterapia\u00a0ja\u00a0tukiverkosto\u00a0ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 toipumisessa.<\/p>\n<h4><strong>H\u00c4IRI\u00d6N TUNNISTAMINEN ON T\u00c4RKE\u00c4\u00c4<\/strong><\/h4>\n<p>Persoonallisuuden rakenteellisen jakautumisen avulla ihminen voi pysty\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n traumakokemuksia poissa arkisesta tietoisuudestaan ja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lle aikuisuuteen, kunnes jokin perusturvaa j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 tilanne, kuten avioero, ty\u00f6tt\u00f6myys tai onnettomuus, tuo lapsuuden traumaattiset kokemukset tietoisuuteen ja kehon muistettavaksi.<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4en usein vastaanotollani, ett\u00e4 ihminen on el\u00e4nyt vaikeista traumoista huolimatta pitk\u00e4lle aikuisuuteen jopa ajattelematta lapsuuttaan. Niin sanottu aikuinen persoonan osa on kyennyt huolehtimaan t\u00f6ist\u00e4 ja lapsista, mutta sen persoonan toimintakyky on ollut kapeaa. Kosketus omiin tunteisiin on puuttunut\u201d, P\u00e4ivi Maaranen kertoo.<\/p>\n<p><em>Elin vain niin. El\u00e4m\u00e4ni oli sellaista, koin itse olleeni aina jotenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen.<\/em><\/p>\n<p>\u201dIhminen voi hakeutua hoitoon ahdistus-, masennus- tai paniikkioireiden takia tai somaattisen oireilun, kuten vatsakipujen ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryn takia. Olo voi olla ep\u00e4todellinen, eik\u00e4 kokemuksista usein uskalleta puhua, koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hulluna\u201d, Maaranen jatkaa.<\/p>\n<p><em>Kun minulta kysyttiin terapiani alussa lapsuudestani, oli vastaukseni aina sama: \u201dVarhaislapsuuteni oli ruusuilla tanssimista ja minun ongelmani johtuivat minusta, olin niin kauhean vaikea teini.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Sek\u00e4 dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6n tunnistamisen ett\u00e4 oikean hoidon saamisen ongelmat johtuvat osittain siit\u00e4, ettei traumakokemusten vaikutusta ja dissosiaatio-oireilua viel\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4 laajasti psykiatrian alueella.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4n h\u00e4iri\u00f6n oireet eiv\u00e4t ole meill\u00e4 viel\u00e4 rutinoituneessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kysymyspatteristossa. Iso riski on, ett\u00e4 oireilu sekoitetaan psykoosiin, ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 diagnoosista seuraa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen hoito. Jos ihmisell\u00e4 t\u00e4yttyy kriteerit moneen eri diagnoosiin, esimerkiksi ep\u00e4vakaaseen persoonallisuush\u00e4iri\u00f6\u00f6n, sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00f6n ja kaksisuuntaiseen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00f6n, h\u00e4lytyskellojen pit\u00e4isi soida\u201d, Maaranen kertoo.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Oman pahuuteni kohtaaminen on ollut vaikeinta. Jokainen meist\u00e4 syntyy t\u00e4nne viattomana, mutta kaltoin kohtelu saa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4normaalia normaalina. Minussa oli riski siirt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 eteenp\u00e4in, mutta onneksi olen saanut mahdollisuuden eheyty\u00e4 ja katkaista ketjun omalta osaltani.<\/em><\/p>\n<h4><strong>Eheytyminen vaatii luottamusta<\/strong><\/h4>\n<p><em>Tunnen olevani lottovoittaja. Olen saanut alusta asti hyv\u00e4\u00e4 hoitoa. 12 vuotta kest\u00e4neess\u00e4 terapiassani olen ollut ihmisen\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4, en yht\u00e4 kuin diagnoosini.<\/em><\/p>\n<p>Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 hoidetaan psykoterapialla. Jos masennus on syv\u00e4\u00e4 tai jos traumat tulevat liian voimakkaina l\u00e4pi ihmisen tietoisuuteen, voidaan hoidon tukena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMik\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ke ei kuitenkaan paranna dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6t\u00e4, vaan toipuminen tapahtuu psykoterapiassa\u201d, Maaranen kertoo.<\/p>\n<p>Psykoterapiaty\u00f6skentelyss\u00e4 on t\u00e4rkeint\u00e4 luottamuksen rakentaminen. Turvattomassa hoitosuhteessa traumat aktivoituvat ja ihminen suojautuu niin voimakkaasti, ettei terapiaty\u00f6skentely etene tai ty\u00f6skentely voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 kokonaan.<\/p>\n<p>\u201dKun ihmisen el\u00e4m\u00e4ntapana on ollut kaikkinainen trauma-asioiden v\u00e4lttely, ja persoonallisuuden jakautuminen on mahdollistanut selviytymisen, \u00e4killinen traumojen auki repiminen on vahingollista. Valitettavasti t\u00e4llaista tapahtuu joskus tilanteissa, joissa jostain syyst\u00e4 diagnoosin asettaminen nostetaan hoidollisten tavoitteiden edelle\u201d, Leikola sanoo.<\/p>\n<p>Erityisesti hoidon alussa vakauttaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tampereen yliopistollisen sairaalan vakauttamisryhm\u00e4\u00e4 vet\u00e4v\u00e4n psykiatri, psykoterapeutti\u00a0<strong>P\u00e4ivi Merimaan<\/strong>\u00a0mukaan yksil\u00f6psykoterapian ja vakauttamisryhm\u00e4n yhdistelm\u00e4 jouduttaa toipumista.<\/p>\n<p>\u201dVakauttamisryhm\u00e4ss\u00e4 ei puhuta omista traumakokemuksista. Opettelemme tunnistamaan traumaper\u00e4isi\u00e4 oireita sek\u00e4 traumalaukaisijoita, harjoittelemme vireystilan s\u00e4\u00e4tely\u00e4 sek\u00e4 tunteiden kanssa selvi\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ymme l\u00e4pi arkirytmin ja unen merkityst\u00e4\u201d, Merimaa kertoo.<\/p>\n<p><em>Terapian alku oli hyvin sumuista. Dissosioin mink\u00e4 kerkesin. Vakauttamiseni kesti vuosia.<\/em><\/p>\n<p>Vakauttamisen pyrkimyksen\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 arjen toimintakyky\u00e4, s\u00e4\u00e4dell\u00e4 vireystilaa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 turvallisuuden tunnetta ja resursseja kohdata vaikeimpia kokemuksia ja tunteisiin liittyvi\u00e4 pelkoja.<\/p>\n<p><em>Sitaatit\u00a0<strong>Carita Kilpinen<\/strong>, kahden lapsen \u00e4iti, yritt\u00e4j\u00e4, taiteilija, traumaselviytyj\u00e4<\/em><\/p>\n<p>L\u00c4HDE:\u00a0https:\/\/www.tunnejamieli.fi\/2018\/03\/09\/trauma-johtaa-persoonallisuuden-jakautumiseen-toipuminen-kestaa-pitkaan-mutta-mahdollista\/<\/p>\n<p><strong>HOITO<\/strong><\/p>\n<p>Psykoterapia\u00a0on keskeinen hoitomuoto vakavasta traumasta ja dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6st\u00e4 toipumisessa.\u00a0Psykoterapia tarjoaa mahdollisuuden k\u00e4sitell\u00e4 vaikeita tunteita, muistoja ja kokemuksia turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on joitakin tapoja, joilla psykoterapia voi auttaa:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Traumojen k\u00e4sittely<\/strong>: Psykoterapia antaa tilaisuuden k\u00e4sitell\u00e4 traumaattisia kokemuksia ja niihin liittyvi\u00e4 tunteita. Asiakas voi jakaa n\u00e4it\u00e4 kokemuksia terapeutin kanssa ja saada tukea niiden k\u00e4sittelyyn.<\/li>\n<li><strong>Tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen<\/strong>: Terapeutin kanssa keskustelu auttaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleista. T\u00e4m\u00e4 auttaa asiakasta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin itse\u00e4\u00e4n ja omia reaktioitaan.<\/li>\n<li><strong>Tunteiden s\u00e4\u00e4tely<\/strong>: Psykoterapia opettaa taitoja tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn. Asiakas voi oppia tunnistamaan ja hallitsemaan voimakkaita tunteita, kuten ahdistusta tai pelkoa.<\/li>\n<li><strong>Identiteetin ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/strong>: Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 identiteetti voi olla hajallaan. Psykoterapia auttaa asiakasta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja integroimaan eri osia itsest\u00e4\u00e4n.<\/li>\n<li><strong>Kognitiiviset strategiat<\/strong>: Terapeutti voi auttaa asiakasta tunnistamaan v\u00e4\u00e4ristyneit\u00e4 ajatusmallejaan ja korvaamaan niit\u00e4 terveellisemmill\u00e4\/toimivimmilla ajattelutavoilla.<\/li>\n<li><strong>Turvallinen tila<\/strong>: Psykoterapia tarjoaa turvallisen tilan, jossa asiakas voi avoimesti puhua tunteistaan ja kokemuksistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta.<\/li>\n<\/ol>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4\u00a0psykoterapia vaatii aikaa ja sitoutumista, mutta se voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 askel kohti toipumista dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6st\u00e4 .<\/p>\n<p><strong>T\u00e4rkeimm\u00e4t tekij\u00e4t, jotka vaikuttavat toipumiseen:<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li><strong>Psykoterapia<\/strong>: Psykoterapia on keskeinen hoitomuoto. Terapeutin kanssa ty\u00f6skentely auttaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n traumaattisia kokemuksia, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oireiden taustalla olevia tekij\u00f6it\u00e4 ja oppimaan taitoja oireiden hallintaan.<\/li>\n<li><strong>Potilaan sitoutuminen<\/strong>: Toipuminen vaatii potilaan aktiivista osallistumista hoitoon. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset terapiak\u00e4ynnit, kotiteht\u00e4v\u00e4t ja avoin keskustelu ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Tukiverkosto<\/strong>: Perheen ja yst\u00e4vien tuki voi olla merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 ja tukeva ymp\u00e4rist\u00f6 auttaa potilasta toipumisessa.<\/li>\n<li><strong>L\u00e4\u00e4kehoidot<\/strong>: Joissakin tapauksissa l\u00e4\u00e4kitys voi olla osa hoitoa. L\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 harkitaan yksil\u00f6llisesti.<\/li>\n<li><strong>Itsehoito<\/strong>: Potilaan omat voimavarat ja itsehoitokeinot ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Esimerkiksi stressinhallinta, liikunta ja terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat voivat tukea toipumista.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>Dissosiaatioh\u00e4iri\u00f6st\u00e4 toipuminen voi olla mahdollista<\/strong>, mutta se on yksil\u00f6llist\u00e4 ja vaatii aikaa, sitoutumista ja asianmukaista hoitoa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla realistinen odotusten suhteen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ydellinen toipuminen ei aina ole mahdollista. Kuitenkin monilla ihmisill\u00e4 on mahdollisuus saavuttaa parempi el\u00e4m\u00e4nlaatu ja oppia hallitsemaan oireitaan.<\/p>\n<p><em>Terapiapalvelu Usvan tarjoama psykoterapia vakavissa traumoissa:<\/em><\/p>\n<p><em>Olen vuodesta 2015 tehnyt p\u00e4\u00e4ty\u00f6kseni psykoterapiaa vakavasti traumatoistuneiden lasten, nuorten ja aikuisten kanssa sek\u00e4 ty\u00f6nohjannut muita ammattilaisia, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t ilmi\u00f6n parissa. T\u00e4t\u00e4 ennen ty\u00f6nkuvani oli laajempi, mutta oma mielenkiinto ohjasi erikoistumiskoulutusten kautta ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n juuri vakavasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa, joiden usein oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen sopivaa psykoterapeuttia. Erityisi\u00e4 mielenkiinnon kohteitani ovat urani alusta l\u00e4htien olleet erilaiset seksuaalitraumat sek\u00e4 kiintymyssuhdetraumat, joihin olen hankkinut eniten lis\u00e4koulutusta. Olet l\u00e4mpim\u00e4sti tervetullut psykoterapiaan vastaanotolleni joko yksin (yksil\u00f6terapia), kumppanin\/puolison kanssa (pariterapia) tai perheenj\u00e4senen kanssa (perhepsykoterapia).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; VAKAVA TRAUMATISOITUMINEN Vakava traumatisoituminen\u00a0voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja vaikuttaa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin tavoin: Traumatisoituminenvoi johtua yksitt\u00e4isest\u00e4 voimakkaasta tapahtumasta, joka on niin ylivoimainen, ett\u00e4 sen k\u00e4sitt\u00e4minen ja k\u00e4sittely k\u00e4y ihmiselle vaikeaksi. T\u00e4llaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi onnettomuudet, v\u00e4kivallan uhriksi joutuminen tai hengenvaarallisen onnettomuuden todistaminen. Traumatisoituminen voi my\u00f6s synty\u00e4 pitk\u00e4n ajan kuluessa olosuhteissa, joissa lapsen tarpeet<a href=\"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/?page_id=163\">[&#8230;]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-163","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=163"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":255,"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/163\/revisions\/255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/terapiapalvelu-usva.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}