Eläinavusteinen terapia

Eläinavusteinen terapiaMeillä Terapiapalvelu Usvassa terapiaeläimenä käytetään pääasiassa Martta-koiraa työkavereina. Välillä myös Hannu kissa saattaa osallistua tapaamisiin. Martta ja Hannu viettävät työn ulkopuolella normaalia perhe-elämää emäntänsä perhepsykoterapeutti Katja Keräsen kotona.

Eläinavusteinen terapia voi olla osa pidempää psykoterapia-prosessia tai lyhyempi valmennustyyppinen prosessi, jossa käydään läpi asiakkaan omia tunteita eläimen avulla. Asiakas voi kehittää tunne- ja sosiaalisia taitojaan ilman pitkiä terapiaprosesseja. Omien tunteiden tunnistamista ja tiedostamista vähätellään helposti, mutta tunteiden noustessa pintaan ja tunteiden tunnistamisessa on aina kysymys asioista, jotka ovat ihmiselle omakohtaisesti merkittäviä ja tärkeitä. Tunteiden haltuunotto merkitsee uskallusta kokea tunteita ja saada niistä energiaa. Useissa tutkimuksissa on todettu eläimen stressiä vähentävä vaikutus, sekä eläinavusteisen työn tehokkuus etenkin kouluikäisten ja nuorten sosioemotionaalisissa ongelmissa. Tunnetaitoja on mahdollista harjoitella myös perheen tai ryhmän kanssa. Vanhemmuutta voi tutkia yhdessä oman lapsen kanssa vaikkapa hevos- laumaa katsellen. Keskustelun aiheiksi voidaan valita huolen pitäminen toisesta, vastuu ja rajojen asettaminen. Yhteisiä ja mukavia kokemuksia voivat lapsi ja vanhemmat saada yhdessä leikkiessään, hoitaessaan ja ruokkiessaan eläimiä. Terapia voidaan toteuttaa niin laitoksissa, kuten lastenkodeissa, sairaalassa, asiakkaan kotona kuin kouluissakin.

Eläinavusteinen terapiaEläimen mukaantulo muuttaa terapiatilannetta usealla taholla ja tavalla. Puhumisen ohella terapiassa voidaan hyödyntää toiminnan ja siihen liittyvien elämysten kautta tapahtuvaa oppimista. Uusien asioiden oppiminen vaatii asiakkaalta rohkeutta uskaltautua hänelle vaikeiden asioiden äärelle. Eläimeltä asiakas voi saada myös itsetunnolleen ja omakuvalleen vahvistusta. Toimintaan liittyy myös epämukavia tekijöitä, kuten eläinten sairastumisia ja epämiellyttävien asioiden kuten eläinten jätösten siivoamista. Eläimen kanssa työskentelyn tavoitteena onkin tasavertaisen ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvan suhteen luominen, jolloin näitä kokemuksia voidaan siirtää myös ihmistenväliseen vuorovaikutukseen.

Terapiaprosessin alkaessa teen yhdessä asiakkaan/perheen kanssa terapiasopimuksen, jossa määritellään tapaamistiheys, aikojen peruutukset, hoidon hinta sekä muut terapiaan vaikuttavat seikat. Valitsemme yhdessä asiakkaan/perheen kanssa juuri kyseiselle asiakkaalle sopivan eläintyöparin, joka voi vaihtua terapian aikana tarpeiden mukaan.

Eläimen tarjoamaan lohtuun ja läheisyyteen voi turvautua myös kun läheisissä ihmissuhteissa on vaikeuksia ja epäluottamusta.  Eläimen kanssa tapahtuvaa kommunikointia helpottaa osaltaan sanojen puuttuminen, kuten usein on neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa. Vuorovaikutus tapahtuu ruumiinkielellä, joka saattaa usein olla sanallista vuorovaikutusta aidompaa ja todellisempaa. Keskeinen ero ihmisen ja eläimen välillä on myös siinä, että eläin ei arvioi ja luokittele ihmisiä ulkonäön, uskonnon, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai heidän sosiaalisen aseman ja siihen liittyvien ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Eläin suhtautuu kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin tasavertaisesti. Ihmisen hyvinvointia tukee myös eläimen tuoma rytmitys päivään. Perustarpeet: ravinto, riittävä lepo ja liikunta ovat samanlaisia niin ihmisille kuin eläimellekin, joita harjoitellaan eläimen hoidon kautta.

Myös ilo ja nauru ovat aina läsnä eläinten kanssa toimittaessa, joskus myös surukin. Terapia ei ole pelkkää vakavaa puurtamista, vaan myös jaettuja ilon ja onnistumisen hetkiä, joiden kautta on mahdollista laajentaa ymmärrystään oman tekemisen rajoista.

Eläinavusteinen terapiaEläinavusteisen terapian tavoitteet määritellään tapauskohtaisesti. Sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen on yksi tyypillinen tavoite. Terapeutti voi käyttää apuna eläinavusteista metodia rooliharjoitusten yhtenä osana. Joillekin henkilöille rooliharjoitukset ihmisen kanssa saattavat tuntua uhkaavilta, joten harjoitusten käynnistäminen eläimen kanssa voi helpottaa alkuun pääsyä. Vaikka eläin ei ymmärrä kuin lyhyitä ja opittuja verbaalisia viestejä, se on herkkä kehonkielen tulkitsija. Eläin voi antaa palautetta asiakkaan käyttäytymisestä omilla viesteillään, esim. lähestymällä/välttämällä tai rentoutumalla/jännittymällä. Terapeutti voi mallintaa asiakkaalle myös tietynlaista käyttäytymistä terapiaeläimen avulla. Asiakas voi terapeutin tukemana opetella esimerkiksi eläimen lempeää koskettamista ja positiivista verbaalista ilmaisua ja äänenkäyttöä. Jotta eläin suostuu vaikkapa tekemään osaamansa hauskan tempun, on asiakkaan tuotettava juuri tietynlaista ilmaisua.

Asiakkaan tavoitteiden mukaista käyttäytymistä voidaan vahvistaa myös eläimen antamalla positiivisella palautteella. Esimerkiksi asiakkaan ja terapiaeläimen väliseen vuorovaikutukseen ja luottamuksen rakentumiseen voidaan asettaa pieniä välietappeja, joiden toteutumisesta eläin viestittää ystävyyden osoituksilla tai oppimalla haluttuja taitoja.  Toisaalta myös interaktio eläinten kanssa voi olla asiakkaalle vahvistava palkinto halutusta käyttäytymisestä.

Toivon asiakkaiden hankkivan tapaturmavakuutuksen, jos eivät sellaista vielä ole hankkineet. Terapiapalvelu Usvan puolesta olen vakuuttanut kaikki maksusitoomuksella tulevat asiakkaat. Käyttämäni eläimet on valittu ja koulutettu asiantuntijoiden avustuksella ja eläinten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan aina ja se on ensisijaista. Yhtä tärkeää kuin asiakkaan hyvinvointi on Terapiapalvelu Usvan työntekijöille ja yhteistyökumppaneille myös terapiassa käyttämiemme eläinten hyvinvointi. Tästä syystä jokainen eläin viettää vuoden aikana lomia, jolloin tarvittaessa eläintyöpariksi valitaan jokin toinen eläin.

Lue lisää:

Green Care Finland ry: eläinavusteisuus
Mia Färm: Eläinavusteinen toiminta ja eläinavusteinenterapia-Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Vuorovaikutus eläinavusteisessa yksilöpsykoterapiassa-Keskustelunanalyyttinen tutkimus
American Humane: Animal-Assisted Therapy
Kaija Ikäheimo: Käytännön kokemuksia koirien käytöstä lasten ja nuorten auttamisessa